20 helmikuuta 2018

lauterbrunnen



Perjantaina loppui ranskan intensiivikurssi ja viikonlopuksi olikin sitten aika suunnata taas reissuun. Tällä kertaa lähdettiin Lauterbrunnenin suuntaan tarkoituksena vaeltaa lumesta ja talvesta huolimatta. Oikeastaan kaikki vaihtarit ovat ostaneet Sveitsin junalippuhintojen takia erittäin hyödyllisen Gleis 7 -kortin, jolla alle 25-vuotiaat pääsee matkustamaan ilmaiseksi seiskan jälkeen. Niinpä me lähdettiin lauantai-iltana Lauterbrunneniin, ja oltiin siellä yötä ihan symppiksessä hostellissa. Meitä oli 8 tyyppiä reissussa, joten saatiin iso, parvellinen dorm kokonaan omaan käyttöön. Lauterbrunnen on kuuluisa ympäröivistä vesiputouksista, jotka pilvistä ja pimeydestä huolimatta olivat aika vakuuttavat. Kylä vaikutti tosi pieneltä, mutta nopean vierailun perusteella paikan päällä on useita urheiluliikkeitä, hotelleja ja mikä parasta, oikeesti edullinen ja kiva pubi, jossa mekin syötiin illallinen.



Sunnuntai-aamuna pakattiin kamat ja otettiin juna Lauterbrunnenistä ylemmäs vuorelle Wengeniin (1274m). Wengenistä alkoi sitten patikointi ylös kohti Kleine Scheideggia (2061m). Nousua kertyi siis noin 800 vertikaalimetriä, mikä oli ihan sopivan haastava urakka näin vuoden ensimmäisellä vaelluksella! Reitti kulki enimmäkseen kelkkamäkeä pitkin mukavan talvisissa ja rauhallisissa maisemissa. Motivaatiota tosin hiukan laski vieressä kulkenut junarata, jota pitkin laskettelijat ja iso osa turisteista viiletti suoraan ylös. Loppumatka kuljettiin keskellä laskettelukeskusta, joka vaikutti sen verran isolta ja kivalta, että sinne voisi palata myös suksien kanssa. Aikaa nousuun meni noin 2,5 h, ja fiilis oli kyllä huikee kun lopulta noustiin pilvien yläpuolelle ihailemaan aurinkoa ja vuorenhuippuja. 



Huipulla vietetyn lounastauon jälkeen jatkettiin matkaa alas vuoren toiselle puolelle Grindelwaldiin (1034m). Reitti jatkui taas kelkkareittinä, ja välillä saikin olla aika tarkkana väistelemässä alaspäin kiitävää jengiä. Täytyy sanoa, että kelkkailu ois ollut aika mahtava tapa tulla vuorelta alas, mutta patikointikin onnistui hyvin sopivan loivalla ja mutkittelevalla reitillä. Alastulo taisi kestää jonkin verran kauemmin, koska reitti oli pituudeltaan ensimmäistä osuutta pidempi. Grindelwaldenissa käytiin ostamassa evästä kotimatkalle ja napattiin juna Interlakeniin. Siellä venattiin seiskaan ja jatkettiin ilmaisella kyydillä takaisin Fribourgiin. Päivä oli tosi onnistunut, joskaan pilvettömästä taivaasta tai upeista maisemista ei taaskaan saatu nauttia ihan liikaa. Ehkä senkin aika vielä tässä neljässä kuukaudessa tulee!




11 helmikuuta 2018

le weekend

Ensimmäinen viikonloppu Sveitsissä on jatkunut ohjelmantäyteisenä. Fribourgin vanhassa kaupungissa on käynnissä karnevaali, jonka avajaismeininkejä mekin käytiin eilen vaihtariporukalla seuraamassa. Mukana oli muun muassa liikkuvia orkestereja, ilmaista glühweinia tarjoileva juhlateltta ja soihtukulkue. En ollut ennen kokenut keskieurooppalaista karnevaalitunnelmaa, enkä myöskään ollut ehtinyt vielä käydä vanhassa kaupungissa. Ilta oli siis tosi onnistunut ja vanhaan kaupunkiin pitää kyllä mennä uudestaankin, etenkin kun sää tästä vähän paranee.


Tänään me lähdettiin junalla tutustumaan Montreaux'hun. Olin itseasiassa käynyt siellä jo about viisi vuotta sitten, mutten oikeastaan muistanut muuta, kuin että kyseessä on tosi nätti paikka. Sää ei (taaskaan) suosinut meitä, vaan vuoristot ainoastaan kurkkivat sumun ja pilvien takaa. Jos iphonen askelmittariin on uskominen, käveltyä tuli kuitenkin reilu kymmenen kilometriä. Kaupunki sijaitsee järven rannalla, vuoriston keskellä, ja koostuu toinen toistaan upeammista vanhoista rakennuksista. Tännekin on ehkä vielä tultava keväämmällä uudestaan, jos vaikka silloin rantabulevardi ja palmupuut pääsisivät vähän paremmin oikeuksiinsa. Sumusta, sateesta ja jäätyvistä sormista huolimatta sain muutaman kuvan napattua.





10 helmikuuta 2018

en Suisse


Lähes viikko takana jo Sveitsi-elämää!
Lensin sunnuntaina Zürichiin Kööpenhaminan kautta matkalaukun ja suksien kanssa. Kahden ruumaan menevän laukun takia vertailin lentolippuja aika perusteellisesti ja onnistuin nappaamaan tarjouksesta SAS:in Plus-liput. Tähän sisältyi suoraan kaksi ruumaan menevää laukkua, ruuat koneessa ja loungen käyttöoikeus. Jos oot siis matkustamassa etenkin suuren tavaramäärän kanssa, kannattaa tsekata Momondosta halpoja reittejä tarjoavat lentoyhtiöt ja sen jälkeen lentoyhtiöiden omilta sivuilta eri lipputyypit. Näin saattaa päätyä säästämään rahaa ja nauttimaan vähän mukavammasta matkustuskokemuksesta. 
Sveitsiin päästyä hankin heti lentokentältä sim-kortin, half-fare -matkakortin ja ruokaa. Toisin kuin EU-maissa Sveitsissä on edelleen voimassa roaming-hinnoittelu, joten prepaid-liittymä on oikeastaan välttämätön. Täällä ei myöskään hyödy opiskelijakortista julkisilla matkustaessa, joten puolen hinnan lippuihin oikeuttava matkakortti on ainoa vaihtoehto säästää junalippuja hankkiessa. Tajusin vasta lentokentällä tsekata ruokakauppojen aukioloajat. No, täällä on kaikki supermarketit sunnuntaisin kiinni, joten onneksi tajusin ostaa safkaa!
Zürichistä otin junan Fribourgiin ja vietin loppupäivän siivoten ja tavaroita järjestellen.


Meillä on tällä hetkellä menossa yliopiston puolesta järjestetty kahden viikon ranskan intensiivikurssi, jossa keskitytään tosi paljon puhumiseen ja Sveitsiin tutustumiseen. Kurssi on tarjonnut myös mahtavan tilaisuuden tutustua ja bondata muiden vaihtareiden kanssa. Meitä on täällä Suomen lisäksi ainakin Belgiasta, Ruotsista, Australiasta ja Saksasta. Jengi on tosi mukavaa ja ollaan vietetty lähes joka ilta aikaa yhdessä, sillä kaikki asuvat samassa opiskelija-asuntokompleksissa. Monella muullakin on täällä sukset tai lauta messissä, joten parit laskettelureissutkin ollaan jo varattu.
Ranskan kurssin puolesta käytiin tällä viikolla lumikenkäilemässä. Oli ihanaa päästä vähän ulkoilemaan lumisiin maisemiin, sillä sää Fribourgissa on ollut varsin sumuinen ja syksyinen.
Joka aamupäivä ollaan kuitenkin ihan vaan istuttu luokassa ja opiskeltu kieltä. Fribourgin kantoni ja myös yliopisto ovat itseasiassa kaksikielisiä. Täällä onkin siis tosi hyvä tsäänssi treenata ranskaa, koska paikalliset ovat tottuneet vähän heikompaankin kielitaitoon. Nyt jo tuntuu, että ranskan ymmärtäminen on hiukan kehittynyt, mutta puhuminen on edelleen superhaastavaa.
Kaiken kaikkiaan eka viikko täällä on ollut tosi hauska ja kiireinen, joskin sveitsiläinen byrokratia on tuottanut hiukan hankaluuksia, sillä mitään ei oikein voi hoitaa sähköisesti ainakaan näin ulkomaalaisena.