Wanaka climbing&biking camp

Viikonloppu kulu tosiaan Wanakan maisemista nauttien. Lauantaiaamu alkoi mukavan tutusti aikasella herätyksellä ja kamojen kasaamisella koulun pakuihin ja sitten matkaan. Aktiviteetteina oli kalliokiipeilyä ja maastopyöräilyä,  mutta eka pystytettiin teltat järven rantaan, vuorten kupeeseen. Sää oli siinä vaiheessa vielä oikeen kiva ja aurinkoinen mutta tietysti kun Uudessa-Seelannissa ollaan se muuttu totaalisesti ja pyöräily oli hiukan märkä ja mutainen kokemus! Kiipeilemään mentiin sitten sisäkiipeilypaikkaan. Oli pitkä päivä ja oli mukava päästä joskus puol ysin maissa Subiin syömään ja istumaan ennen paluuta leirintäalueelle. Lämmin suihkukin tuntu niin hyvältä:D
Sunnuntaina herättiin auringonpaisteeseen ja vihdoin tuntu että kesä on täällä vähitellen. Aamu-uinnin (ite vaan kastelin naaman kun jäinen vesi ei hirveesti houkuttanu) jälkeen lähdettiin kiipeilemään nyt oikeille kallioille ja oli tosi hauskaa! Varmistettiin Hannahin kaa toisiimme ja oltiin molemmat ihan innoissaan kun päästiin joka kerta ylös asti:P Sitten 3:n kiipeämisen jälkeen aika loppu ja tehtiin vielä pyöräretki ajellen läpi lammasfarmien (siis kirjaimellisesti..lampaat väisteli tieltä pois kun huristeltiin eteen päin:D) ennen kotimatkalle lähtöä. Juteltiin autossa, kuunneltiin musiikkia ja ostettiin jätskit huoltsikalta. Oli mahtavaa enkä ois haluunu vielä palata.
Mutta paluu arkeen oli pakollinen nyt vielä 1 ja puoleks viikoks ennen kesälomaa. Olin niiiin väsynyt aamulla, tuntui ihan lauantailta eikä koulu houkuttanu mutta...

Täällä pitäis olla kesä tulossa mutta heräsin tossa puol seiskan maissa ukkoseen ja aamusta sato rakeita ja tuuli ihan mukavasti! Eilen oli onneks parempi sää kun mentii maastopyöräilemään..tihutti vettä vaan ihan vähän. Maastopyöräily oli niin paljon hauskempaa nyt kun mentiin semmosia kapeita reittejä ylösalas väistellen puita. Pari kertaa meinasin törmätä puuhun ja saada sydärin mutta eipähän ollut tylsää!:D Ja miun pyörä toimi hyvin, toisin kuin Alien jolla ei toinen jarruista tominu..pelotti senkin puolesta.. Huomenna laukun pakkaus ja sitten lisää Outdoor Recciä kun mennään viikonlopuksi Wanakaan kalliokiipeilemään ja maastopyöräilemään. Yövytään teltoissa joten raekuurot pysyköön Invercargillissä!

On täällä usein ihan nättiäkin ja auringonpaistetta! Tää kuva on viime tai sitä edelliselt viikonlopulta (en muista enää..aika kuluu välillä niin nopeesti) kun oltiin kukkafestareilla naapurikaupungissa.

Clocks

Välillä tavallaan haluisin että tää vuosi kuluis nopeemmin, mikä on tavallaan hassua koska elämä sujuu jo aika hienosti ja helposti. Miusta tuntuu että tunne johtuu siitä koska tiiän miten rajallista aika täällä on ja miten miun elämää rajotetaan. Tuntuu että Suomessa vaan taivas ois rajana ja voisin toteuttaa miun kaikki suunnitelmat eläen täysin oman näköstä elämää. Täällä pitää yrittää sopeutua ja noudattaa sääntöjä. Se että täällä olo on rajallista kans tarkottaa sitä ettei tulevaisuutta voi suunnitella ja haaveilla. Melkeen kaikki isommat tulevaisuuden suunnitelmat sijottuu jonnekkin muualle.

 Välillä katon kalenteria ja lasken päiviä ja kuukausia. Pitäis lopettaa se, koska kaiken tän mietiskelyn vastakohtana täytyy sanoo että on uskomatonta että ¼ vuodesta on jo mennyt! Välillä aika täällä vaan kuluu niin nopeesti, ja sopeutuminen kieleen ja kulttuuriin vie oikeesti paljon enemmän aikaa kuin mitä ehkä ajattelis. Ylpeesti voin kuitenkin kattoo taaksepäin ja todeta että oon jo nyt kasvanu ja oppinut tosi paljon Uudesta-Seelannista, ja itestäni. Oon varma että vuoden loppupuoliskolla toivon ajan kuluvan hitaammin enkä enää usko tätä tän hetkistä itteeni joka välillä laskee päiviä ja kaipaa aika kovasti Suomea.

O India

 Eilen vietettiin Intia-päivää Lillin ja Rosarion kanssa, kun saatiin vihdoin aikaseks mentyy syömään Bombay Palaceen. Rakastan intialaista, ja ens kerral voisin sit ottaa mediumin mild/medium sijasta. Tulinen ruoka on hyvää mut en halunnu ottaa riskii. Lontoossa kun kävin yhessä intialaisessa ja tilasin mildia, se tais olla tulisinta ruokaa mitä oon koskaan syönyt:D  Meil oli aika hauska tarjoilija ja kun kehuttiin sille mein ruokaa, se pyys mainostaa tätä paikkaa netis.. ja haha nythän mie taian tehä just niin! En tosin tiiä kuinka moni teistä on suunnitellu lomamatkaa Invercargilliin.. Mutta jos tuutte ja tykkäätte etnisistä ruuista, niin ootte ilosii täällä.

Innostuttiin sen verran täst mein ravintolareissusta, plus oltiin niin täynnä että huvitti vaan lojuu sohvalla, niin päätettiin sit mennä meille ja kattoo Slumdog Millionare. Meil on koton kakkosolkkari, jossa on videotykki ja semmonen katosta vedettävä valkokangas..ihan jees:) Oltais haluttu Rosarion kanssa viel päästä Bollywood tanssitunnille mutta tästä suunnitelmasta valitettavasti jouduttiin luopumaan.

3/3

Lomaviikko

Ekat lomailut alotettu, kun viime viikon torstaina sanoin moikat koululle ja alotin kahen viikon kevätloman. Marta, toinen EF vaihtari pohjois-saarelta tuli kyläilee tänne meille ja järkkäiltiin sit kaikkee kivaa ohjelmaa. Päästiin onneks kans vähän reissuun koska välillä on vähän vaikee keksii tekemistä  50 000 asukkaan Invercargillissä. Perjantai käytettiin muffinssien leipomiseen (vähän innostuttiin ja tehtiin niitä kai 50..) ja auringossa makaamiseen..ja jutteluun. Tutustuttiin siis lentsikassa ja Aucklandin leirillä ja heti huomas että se on tosi mukava. Oli ihana jutella kaikkee ja vähän vertailla ja valitella koska ei tää aika täällä aina mitään helppoo ole. Mutta on lohduttava huomata miten suurimmalla osalla vaihtareista taitaa olla ihan samat ongelmat ja miten helppo niistä on puhuu.

Lauantaina oltiin pyöräretkellä koko päivä ja voin sanoo että vihaan maastopyörii! Varmaan epämukavin urheilulaji ikinä..ja sitä on vissiin luvassa ens jaksossa koulussa eli innolla odotan. Oli kans outo pitää pyöräilykypärää moneen vuoteen:D Pyöräily on niin erilaista täällä (niinkun moni muukin asia) koska kaikki ajaa periaattees autotien reunas urheilullisil maastopyöril. Jotenkin kruisailu retropyörällä Suomen tyyliin on enemmän miun makuun. Haasteellisesta pyöräilystä huolimatta oli hyvä päivä, kiitos hyvän seuran, sään ja picnicin:)

Sunnuntaina hostdad vei meitä Catlinseille, joka on reitti/alue rannikkoo pitkin ja sademetsien läpi. Maisemat oli kauniita ja oli ihan jees levätä autossa edellisen päivän koettelemuksen jälkeen. Bongattiin kans merileijona joka ei kyl ollu hirveen aktiivisella tuulella.

Maanantai ja keskiviikko vietettiin huikeessa Invercargill-cityssä ja vähän shoppailtiin, istuttiin kahvilassa ja käveltiin ympäriinsä. Leikittiin kans turisteja ja vierailtiin museossa. Tietty käppäiltiin Queensparkin läpi ja Marta tykkäs. Se on tosi kaunis ja iso puisto miunkin mielestä. Tehtiin sitten illalla italialaista pizzaa joka oli huikaisevan hyvää, samoten kun italialainen pasta jota syötiin toisena iltana. Taisin vähän innostuu kokkailusta..pitäis vaan opetella tekee jotain.

Tiistaina reissattiin kahestaan Stewart Islandille, joka on Uuden-Seelannin kolmanneks isoin saari. Sinne pääsee vaan lautalla tai lentsikalla ja voin sanoo että matkustus oli aika mielenkiintonen kokemus..nyt tiiän mitä tarkottaa merisairaus. Meri oli nimittäin aikas aallokkoinen, 3-8 metrisii (?, ainakin siltä ne tuntu) aaltoja joitten seassa sitten mentiin tällä pikkusella lautalla joka keikkuja heittelehti vähän liikaa miun ja monen muun makuun. Semmonen mukava Aussipariskunta yritti piristää meitä ja jutteli suurin pirteen koko tunnin matkan ajan. Taas yllätin pari uutta ihmistä kertomalla ettei Suomi ole täynnä vuoristoo. Kun vihdoin päästiin perille, olin tosi ilonen ja saari oli mielettömän kaunis! Käveltiin reippaina noin 10km ja nähtiin valkoisia hiekkarantoja, sademetsiä, turkoosia merta ja kallionkielekkeitä. Takasintulomatka ei ollu enää niin paha kun tiedettiin mihin varautua.

*Kuvia oli tarkotus olla paljon paljon enemmän mutta netti oli tooooooosi hidas ja jumitti varmaan pari tuntia:/