Skiwi

Viime päivät on ollu tosi mukavia! Alan tottuu asioihin ja kaikki sujuu koko ajan helpommin ja helpommin, vaikkei tää paikka miulle oo vielä täydellisesti kuin koti. Lauantaina oli tosi tylsä päivä ja liikaa aikaa ajatella. Mietin mitä kaikkee oisin voinu kotisuomessa olla tekemässä. Sunnuntai olikin sitten parempi kun kävin hostiskän kanssa puistossa josta löyty esim puhuva papukaija ja mukava kahvila ja illemmalla tapasin taas Pein, kiinalaisen tytön mein koulusta. Kiwit on tois ystävällisiä ja mukavia mutta täytyy todeta että vielä tässä vaiheessa eniten juteltavaa löytyy muitten vaihtaretten ja international studentsien kanssa. Ne tietää millasta on jättää kaikki tuttu ja turvallinen ja mihin kaikkeen outoon ja uuteen se johtaa.

Sunnuntaina illalla juttelin iskän ja äiskän kanssa skypessä. Ilokseni totesin ettei se ollu rankkaa enkä oikeestaan pode koti-ikävää. Oli kuitenkin yllättävän vaikeeta puhua suomea! Niin kuin voi varmaan huomata kirjottaminen ja lukemine sujuu ilman ongelmia mutta en meinnannu saada sanoja suustani kolmen viikon tauon jälkeen. Oon nyt siis tilanteessa etten puhu kunnon suomee enkä todellakaan väitä puhuvani vielä sujuvaa englantia..hienoa!:D

Maanantaina olikin sitten aikanen herätys kun lähettiin koulujen välisiin laskettelukisoihin joissa oli lajeina suurpuikka ja skicross. Jouduin” vähän” säätäämään miun välineitten kanssa ja puolet osallistujista oli siellä sykärit päällä ja olin kuitenkin lopputuloksissa 6. noin 30-40:stä osallistujasta. Olin tosi tyytyväinen. En ollu ennen koittanu skicrossii mutta sekin oli ihan älyttömän hauskaa! Pääsin siis hiihtämään, koittamaan uutta juttua ja sain taas lisää kavereita:) Aurinkokin paisto melkeen koko muun ajan paits just kun oli miun vuoro tokalla kiekalla niin en mukavan pikku sadepilven takii nähny ees seuraavaa porttia. Hyvä päivä siis kokonaisuudessaan! Nyt oonkin sitten kuumeessa, lihakset jumissa ja isovarpaan kynsi melkeen hiertyny irti..