Lomaviikko

Ekat lomailut alotettu, kun viime viikon torstaina sanoin moikat koululle ja alotin kahen viikon kevätloman. Marta, toinen EF vaihtari pohjois-saarelta tuli kyläilee tänne meille ja järkkäiltiin sit kaikkee kivaa ohjelmaa. Päästiin onneks kans vähän reissuun koska välillä on vähän vaikee keksii tekemistä  50 000 asukkaan Invercargillissä. Perjantai käytettiin muffinssien leipomiseen (vähän innostuttiin ja tehtiin niitä kai 50..) ja auringossa makaamiseen..ja jutteluun. Tutustuttiin siis lentsikassa ja Aucklandin leirillä ja heti huomas että se on tosi mukava. Oli ihana jutella kaikkee ja vähän vertailla ja valitella koska ei tää aika täällä aina mitään helppoo ole. Mutta on lohduttava huomata miten suurimmalla osalla vaihtareista taitaa olla ihan samat ongelmat ja miten helppo niistä on puhuu.

Lauantaina oltiin pyöräretkellä koko päivä ja voin sanoo että vihaan maastopyörii! Varmaan epämukavin urheilulaji ikinä..ja sitä on vissiin luvassa ens jaksossa koulussa eli innolla odotan. Oli kans outo pitää pyöräilykypärää moneen vuoteen:D Pyöräily on niin erilaista täällä (niinkun moni muukin asia) koska kaikki ajaa periaattees autotien reunas urheilullisil maastopyöril. Jotenkin kruisailu retropyörällä Suomen tyyliin on enemmän miun makuun. Haasteellisesta pyöräilystä huolimatta oli hyvä päivä, kiitos hyvän seuran, sään ja picnicin:)

Sunnuntaina hostdad vei meitä Catlinseille, joka on reitti/alue rannikkoo pitkin ja sademetsien läpi. Maisemat oli kauniita ja oli ihan jees levätä autossa edellisen päivän koettelemuksen jälkeen. Bongattiin kans merileijona joka ei kyl ollu hirveen aktiivisella tuulella.

Maanantai ja keskiviikko vietettiin huikeessa Invercargill-cityssä ja vähän shoppailtiin, istuttiin kahvilassa ja käveltiin ympäriinsä. Leikittiin kans turisteja ja vierailtiin museossa. Tietty käppäiltiin Queensparkin läpi ja Marta tykkäs. Se on tosi kaunis ja iso puisto miunkin mielestä. Tehtiin sitten illalla italialaista pizzaa joka oli huikaisevan hyvää, samoten kun italialainen pasta jota syötiin toisena iltana. Taisin vähän innostuu kokkailusta..pitäis vaan opetella tekee jotain.

Tiistaina reissattiin kahestaan Stewart Islandille, joka on Uuden-Seelannin kolmanneks isoin saari. Sinne pääsee vaan lautalla tai lentsikalla ja voin sanoo että matkustus oli aika mielenkiintonen kokemus..nyt tiiän mitä tarkottaa merisairaus. Meri oli nimittäin aikas aallokkoinen, 3-8 metrisii (?, ainakin siltä ne tuntu) aaltoja joitten seassa sitten mentiin tällä pikkusella lautalla joka keikkuja heittelehti vähän liikaa miun ja monen muun makuun. Semmonen mukava Aussipariskunta yritti piristää meitä ja jutteli suurin pirteen koko tunnin matkan ajan. Taas yllätin pari uutta ihmistä kertomalla ettei Suomi ole täynnä vuoristoo. Kun vihdoin päästiin perille, olin tosi ilonen ja saari oli mielettömän kaunis! Käveltiin reippaina noin 10km ja nähtiin valkoisia hiekkarantoja, sademetsiä, turkoosia merta ja kallionkielekkeitä. Takasintulomatka ei ollu enää niin paha kun tiedettiin mihin varautua.

*Kuvia oli tarkotus olla paljon paljon enemmän mutta netti oli tooooooosi hidas ja jumitti varmaan pari tuntia:/