Kesäkuu alkoi. Paitsi että täällä se on talven ensimmäinen kuukausi. Ja mikä on talvi? Voiko talvesta puhua kun ruoho on vihreää ja linnut laulaa? Kaipaan lunta ja mielikuva Suomesta tällä hetkellä on kylmä ja luminen. Sinne paluu on alle kuukauden päässä. Mutta ei siellä ole talvi. Kaikki on niin sekavaa ja vähän pelottavaa. Kävin kävelyllä näyttämässä host siskoille Queensparkkia. Olin yötä kaverilla ja katottiin putkeen 4 leffaa. Pitkä viikonloppu on ollut tosi mukava. Nyt on vähän nälkä mutta illalla ehkä fish n' chips? Niin monet asiat on täällä hyvin. Luultavasti on asioita joita osaan vasta arvostaa kun oon takaisin pallon toisella puolella. Mutta sitten on jo liian myöhä. En tiiä millon tuun tänne takaisin. Eikä muistoissa voi elää vaan pitää palata arkeen, yrittää ottaa kiinni kaikesta mitä vuodessa ehtii tapahtua. En osaa kunnolla tajuta että tää kaikki on kohta todellisuutta. Nyt odotan melkeen liian innokkaasti paluuta: omaa perhettä, ystäviä, kulttuuria ja sitä pientä karvaista kaveria joka kotona odottaa. Ehkä loppujen lopuksi oon tavallaan etuoikeutettu että miulla on useampi paikka joita voin kutsua kodiksi..vaikka yksi on kyllä ehdottomasti kaikkein tärkein. Mutta vielä en oo siellä, on monta päivää jäljellä ja aion elää ne kunnolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti